Urho Kekkonen Wikimedia.org
Kuusikymmenluvulla istuva presidentti Urho Kekkonen piti tärkeänä kehittää suomalaista teollista tuotantoa. Omavaraisuuden tavoite kuului vahvasti ajankuvaan. Kekkosen ajattelun mukaan Suomella tulisi olla omaa metalliteollisuutta tuottamaan elintärkeitä kestokulutushyödykkeitä ja korvaamaan tuontituotteita.
M-Filter-suodattimien tarina käynnistyi tällaisen hankkeen tuloksena. Menestys oli kuitenkin vaakalaudalla muutamaan otteeseen yrityksen historian aikana.
Suomalaisen suodatintuotannon lähtölaukauksen ampuivat kolmikko Kekkonen, Kivivuori ja Pekkala. Kekkosen luottomies Eino Kivivuori oli joutunut väistymään Raisio Yhtymän pääjohtajan paikalta margariiniskandaalin vuoksi. Tilanne oli varmasti ikävä – olihan hän johtanut Raisiota menestyksekkäästi pitkään.
Eroamisen jälkeen Kivivuori perusti uuden metallialan yrityksen Mekes Oy:n. Yhtiön tarkoituksena oli avustaa metallialan yrityksiä tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja vientiponnisteluissa.
Sen osakkaiksi tuli lähes 400 pientä ja keskisuurta metallialan yritystä.
Uudella yrityksellä oli kunnianhimoisia suunnitelmia. Jo toisena toimintavuotena valmistui Parkanoon kokoonpanotehdas. Siellä oli määrä aloittaa BMW 700 LS -henkilöautojen kokoaminen sekä Steyr-Daimler-Puchin henkilö- ja maastoautojen valmistaminen.
Mekes käynnisteli autotuotannon lisäksi muitakin tuotantohankkeita. M-Filterin alku lienee ajoitettavissa Eino Kivivuoren pitämään puheeseen Pohjois-Pohjanmaalla. Puheen tavoitteena oli vakuuttaa kuulijat suodatintehtaan tarpeellisuudesta. Paikalla oli osuuskassan hoitajana työskennellyt Ahti Pekkala. Tarinan mukaan hän oli väliajalla ehdottanut Kivivuorelle, että suodatintehdas tulisi sijoittaa Haapavedelle. Sitä tarina ei kerro, miten Haapavesi valikoitui tehdaspaikkakunnaksi. Joka tapauksessa Pekkalan toive toteutui.
M-Filterin öljynvaihtotarroja, tuotantoa ja kilpaurheilun sponsorointia menneitä vuosikymmeniltä.
Mekes valmisti muitakin tuotteita. Esimerkiksi Nivalan kuntaan perustettiin lukkotehdas. Suurista suunnitelmistaan huolimatta Mekes ei kuitenkaan koskaan saanut aloitettua ajoneuvojen kokoamista. Yritys oli koko toimintansa ajan ollut taloudellisesti ahtaalla ja ajautui konkurssiin. Tämä tapahtui vain muutamia vuosia perustamisen jälkeen vuonna 1967.
Haapavedellä käynnistetty M-Filter-suodattimien tuotanto näytti kuitenkin lupaavalta. Toimintaa jatkoi Mekesin konkurssin jälkeen Parkano Oy. Suodatintuotantoa oli kokeiltu jo vuonna 1963, ja varsinainen valmistus aloitettiin seuraavana vuonna elementtirakenteisissa parakeissa. Kahden vuoden kuluttua aloittamisesta valikoimissa oli jo 115 erilaista öljyn ja polttoaineen suodatinta, mikä kattoi käytännössä suomalaisen kysynnän.
Toiminnan laajentuessa oma tuotekehitys oli elintärkeää. Suomalaiset olosuhteet ovat suodattimille ongelmallisia. Vaihtelevat käyttölämpötilat kesän helteistä talven paukkupakkasiin edellyttävät suodattimilta melkoista paineenkestoa. Ulkomaiset tuotteet eivät tahtoneet kestää. Tähän tarpeeseen kehitettiin öljynsuodattimen rakenne, jolle taattiin 20 kilon (kpm) paineenkesto. Omaa rakennetta testattiin silloisella VTT:llä erinomaisin tuloksin. Tämä rakenne on edelleen käytössä joissakin M-Filterin klassikkomalleissa.
Suodattimien laatu vakuutti asiakkaat, ja tuotteilla oli vahva kysyntä. Myynti kasvoi kohisten ja kasvu oli vahvaa. Varsin pian aloitettiin omien tuotantotilojen rakentaminen. Ensimmäiset omat tilat valmistuivat vuonna 1970.
Näyttää siltä, että M-Filter jäi luotettavana suodatintuotteena henkiin Mekesin hautauduttua tuhkaan.
Kehitetty M-Filter öljynsuodattimen rakenne, joka mahdollistaa erinomaisen paineenkeston.
M-Filter-suodattimien menestys rakennettiin kotimaisen omistuksen varaan ja palvelemaan suomalaista kysyntää. Kohtalon hetkiä luettiin, kun M-Filter siirtyi tiheään uusille omistajille 1990-luvun lopulla. Yksi näistä omistajista oli amerikkalainen Mark4, jolla oli nykyvinkkelistäkin katsottuna suureelliset kuvitelmat yrityksen varalle. Tuotantoa oli tarkoitus kasvattaa moninkertaisesti siihen nähden, mitä M-Filterin oma johto suunnitteli. Amerikkalaisten rehvakas näkemys ei kuitenkaan muuttunut investoinniksi. Yritys vaihtoi jälleen omistajaa, jopa kahdesti. Kaikki nämä omistajat olivat kansainvälisiä konserneja. Hetken aikaa tuntui siltä, että M-Filter oli tuuliajolla omistajalta toiselle. Kehittäminen ja pitkäjänteisyys näyttivät olevan hukassa.
Yrityksen johdossa heräsi huoli M-Filterin tulevaisuudesta. Kaikkien mutkien jälkeen M-Filter lopulta päätyi vuonna 2001 takaisin suomalaiseen sukuomistukseen. Kekkosen ei enää tarvitsisi kääntyä haudassaan. Pekkalankin idea sijoituspaikasta elää edelleen: Haapavedelle perustettu tehdas on yhä olennainen osa M-Filter-suodatintuotantoa.
Nyt yritys oli jälleen suomalaisissa käsissä, ja suodatintuotantoa halutaan kehittää pitkäjänteisesti tulevaisuuteen katsoen. Ulkomaisten omistajien suureelliset suunnitelmat muuttuivat tasaiseksi nousujohteiseksi kasvuksi.
M-Filter maksimaalista suorituskykyä myös haastavissa olosuhteissa
Historian aikana omistavien yritysten nimet ovat vaihdelleet. Nykyisin M-Filterinä tunnettu tuotemerkki on tuttu alan ammattilaisten ja kuluttajien keskuudessa. Yrityksen nimessä on Mekesin perintönä säilynyt M-kirjain.
Suuren kysynnän tyydyttämiseksi M-Filterin suodattimia valmistetaan jo useissa tehtaissa. Mustista, tyylikkäistä pakkauksistaan tunnettu M-Filter on yksi HL Group Oy:n tuotemerkeistä. Yritys Oy M-Filter Ab toimii suodattimien valmistajana sekä OM-kumppanina valmistavalle teollisuudelle Euroopassa.